Menihän se pääsiäinenkin siinä varsin mukavasti. Todelliset murheet alkoivat vasta pääsiäisen jälkeen, kun saimme suru-uutisen siipan papan ja lasten isopapan siirtymisestä ajasta iäisyyteen. Juniori ei oikein asiaa käsittänyt, mutta seniori totesi papan käyvän nukkumaan, eikä sitä voi enää nähdä. No, näinhän siinä varsin yksinkertaistettuna sanoen käykin. Murehtimisen sijaan seniori totesi, että kunhan hänen vaarinsa vielä vähän vanhenee, niin siitä tulee sit uus pappa. Lohduttava ajatus nähdä lopussa alku. Elämä jatkuu ja pappa nukkukoon rauhassa.

"Arki" jatkui viikonloppuna Tapparan taitoluistelijoiden kevätnäytöksen muodossa. Olin seniorille luvannut että mennään katsomaan kun esittävät Helinä-keijua ja Talvililjaa. Esityshän oli sunnuntaina, mutta mepäs kävimme jo la-iltapäivänä kolistelemassa ovia, kunnes huomasimme, että lipuissa on tosiaankin 7.4....Pitäis vissiin vähän tarkemmin tuota kalenteria tsiigailla...Noh, ehdittiinpä ajoissa kaverisynttäreille.

Itse luistelunäytös oli varsin hieno ja kaunis, paitsi juniorin mielestä. Ensimmäinen puolituntinen meni vääntyillessä ja kääntyillessä ja kysellessä ja huokaillessa. Kiira Korven ensimmäinen esiintyminen  herätti mielenkiintoa ja sitten sama kyllästynyt meno jatkui, kunnes tuli väliaika ja jäälle tuli....jääkone!!! Siinä olivat varmasti "esityksen" mielenkiintoisimmat minuutit kun juniori seurasi silmä kovana kun jäätä kunnostettiin. Seniori taas vääntelehti väliajan ja kyseli milloin keijut tulevat takaisin. Ehkäpä molempiin reaktioihin voi kuitenkin olla, sanoisinko, ihan tyytyväinen, jos poika tuijottaa Kiira Korpea ja jääkonetta ja tyttö tykkää keijuista ja taitoluistelusta...